Huoneistotietojärjestelmä (HTJ) on Maanmittauslaitoksen kehittämä digitaalinen rekisteri, joka tuo asunto-osakeyhtiöiden omistustiedot ja osakeluettelot keskitetysti saataville. Huoneistotietojärjestelmä ja taloyhtiön remontit on uudistus, joka tulee vaikuttamaan merkittävästi tapaan, jolla taloyhtiöt hallinnoivat tietojaan, ja erityisesti taloyhtiön remontit ja niiden dokumentointi muuttuvat digitaaliseksi tänä vuonna.
Mikä on huoneistotietojärjestelmä ja miksi se on tärkeä?
Huoneistotietojärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2019, ja sen ensisijaisena tavoitteena oli siirtyä paperisista osakekirjoista sähköiseen rekisteriin. Ensimmäinen vaihe, HTJ1, keskittyi osakeluetteloiden digitalisoimiseen. Nyt edessä on seuraava kehitysvaihe, HTJ2, jolloin huoneistotietojärjestelmä ja taloyhtiön remontit eli kunnossapitotarpeet kootaan myös yhteen.
Miten huoneistotietojärjestelmä vaikuttaa taloyhtiön remontteihin?
Vuonna 2026 voimaan tuleva HTJ2 edellyttää, että taloyhtiöt ilmoittavat järjestelmään merkittävät remontit ja kunnossapitohankkeet. Tähän kuuluvat esimerkiksi:
- Putkiremontit eli linjasaneeraukset
- Julkisivusaneeraukset
- Kattoremontit
- Peruskorjaukset ja muut suuret muutostyöt
Sähköiseen rekisteriin viedyt tiedot helpottavat osakkaiden, ostajien ja rahoittajien päätöksentekoa, sillä ne tarjoavat ajantasaista tietoa taloyhtiön viimeaikaisista korjaushankkeista ja taloudellisesta tilanteesta yhtiölainan määrän kautta.
Mitä tietoja taloyhtiöiden on ilmoitettava huoneistotietojärjestelmään?
Taloyhtiöiden on jatkossa raportoitava rekisteriin seuraavat tiedot:
- Taloudelliset tiedot: Yhtiölainat, vastikkeet ja osakkaiden lainaosuudet
- Taloyhtiön remontit: Suurten peruskorjausten toteutukset eli hankkeet
- Osakkaiden tekemät muutostyöt: Kuten kylpyhuoneremontit ja keittiöuudistukset
Säännölliset huoltotoimet, kuten siivous, lumityöt ja pienet kunnostyöt, eivät kuulu ilmoitusvelvollisuuden piiriin.
Hyödyt taloyhtiöille ja osakkaille
Uudistuksen myötä taloyhtiön remontit tulevat läpinäkyvimmiksi, joskaan eivät välttämättä yhtään helpommin hahmotettaviksi. Rekisterin hyötyjä ovat muun muassa:
- Tehdyt remontit: Osakkaat ja hallitus voivat seurata remonttien historiaa ja tulevia kunnossapitotarpeita.
- Helpompi tiedonhallinta: Isännöitsijän ei tarvitse säilyttää laajoja paperiarkistoja.
- Läpinäkyvämpi kaupankäynti: Ostajat saavat hieman konkreettisemman kuvan kiinteistön kunnosta ja taloudellisesta tilanteesta.
Mitä huoneistotietojärjestelmä ei ratkaise?
Vaikka taloyhtiön merkittävimmät viimeaikaiset remontit vietäisiinkin rakenteellisessa muodossa huoneistotietojärjestelmään, taloyhtiön korjausvelkaa tai tulevia korjaushankkeita ei vielä saada lasketuksi tai ratkaistuksi.
Korjausvelka edellyttää kaikkien rakennusosien, rakenteiden, laitteiden ja järjestelmien rakennus- tai remonttivuoden, määrän ja elinkaaren ymmärtämisen, ei vain viimeaikaisten. Vajailla tiedoilla saa vajaan käsityksen taloyhtiön tai rakennuksen kunnosta.
Riski siihen, että tehdään vääriä tulkintoja taloyhtiön kunnosta, on suuri!
Korjausvelka on tekemättä jätettyjen korjausten euromääräinen arvo tämän päivän kustannustasossa. Huoneistotietojärjestelmässä ei ole remonttien kustannustietoja, eikä siellä tulisikaan olla niitä, sillä maanmittauslaitos ei ole korjausrakentamisen tai rakennuskustannusten asiantuntija. Korjausvelan hintaan eli kustannuksiin vaikuttaa työn ja materiaalin lisäksi purkukustannukset, rakennuttajakustannukset, käyttökustannukset, työmaatekniikka, urakoitsijan kate ja paikkakunnan hintataso (postinumero), unohtamatta arvonlisäveroa.
Huoneistotietojärjestelmän datan loppukäyttäjälle jää kuitenkin haastava tehtävä: paljonko korjausvelka on ja miten vertailla eri taloyhtiöitä korjausvelan suhteen?
Mitä Arvonosturi ratkaisee?
Arvonosturissa huomioidaan myös rakennusosat, laitteet, järjestelmät ja rakenteet, joihin ei vielä ole kohdistunut korjaustoimia. Arvonosturi huomioi rakenteet myös tarkemmalla tasolla kuin huoneistotietojärjestelmä. Lisäksi Arvonosturi hinnoittelee tulevat korjaushankkeet ja laskee korjausvelan määrien kautta.
Kysymyksiä Arvonosturista?
Kyllä saa. Arvonosturi tekee kunnossapitotarveselvityksen seuraavalle 100 vuodelle. Arvonosturin kunnossapitotarveselvitys on huoneistotietojärjestelmän edellyttämää muotoa tarkempi, mutta Arvonosturi pystyy koostamaan suunnitellut toimenpiteet ylätasolle, jolla huoneistotietojärjestelmä näitä käsittelee.
Kyllä. Arvonosturi tuottaa PTS:n seuraavalle 100 vuodelle kustannuksineen.
Voi tuoda, mutta Arvonosturi edellyttää rakennusosien, rakenteiden, laitteiden ja järjestelmien tietoja tarkemmalla tasolla. Lisäksi Arvonosturi tarvitsee määrät, jotta kustannukset voidaan laskea. Jos ei tiedä ikkunoiden määrää, ei voida laskea tulevia korjauskustannuksia.
Kyllä voi. Arvonosturi osaa koostaa hankkeet ja kunnossapitotarveselvityksen huoneistotietojärjestelmän edellyttämään muotoon.
Kun rakennuksen tiedot viedään Arvonosturiin, saadaan lakisääteinen kunnossapitotarveselvitys (myös huoneistotietojärjestelmän edellyttämässä rakenteellisessa muodossa), ja lisäksi kunnossapitosuunnitelma kustannuksineen seuraavalle 100 vuodelle, rakennuksen tämänhetkinen korjausvelka ja käsitys korjaushistoriasta. Huoneistotietojärjestelmän siirtymäajan mukaiset tiedot tulevat myös kootusti Arvonosturista.
Yhteenveto
Huoneistotietojärjestelmän laajennus HTJ2 tuo merkittäviä muutoksia taloyhtiön remonttien ja taloustietojen dokumentointiin. Kun kaikki olennaiset tiedot kirjataan keskitetysti rekisteriin, asuntokauppa, rahoituspäätökset ja kiinteistön kunnossapito saavat digitalisaatiosta huomattavasti säästöjä oikein hyödynnettynä. Taloyhtiöiden on hyvä valmistautua muutokseen ennakkoon ja varmistaa, että kaikki tarvittavat tiedot ovat ajan tasalla ja helposti siirrettävissä uuteen järjestelmään. Käyttämällä Arvonosturia varmistat, että olet täyttänyt lain edellyttämän velvoitteesi ja lisäksi saat rahanarvoista tietoa tulevista korjauskustannuksista.